Rockwell B-1B

Best to be viewed with: anything but IE

Kehittely

Prototyypit

Versiot

Testikoneet

Palaute

Links

References

B-1B Lancer on amerikkalainen vaihtuvageometrisillä siivillä varustettu strateginen pommikone. Kone perustuu aluperin yliäänipommittajaan, jonka oli tarkoitus korvata B-52. B-1B on ollut USA:n ilmavoimilla käytössä vuodesta 1986 ja sitä käytetään B-52:n ja B-2:n rinnalla pitkänmatkan supersonisena aseena. Lancer on viimeinen USA:n käytössä oleva kääntyväsiipinen kone, EF-111 Ravenin jäätyä eläkkeelle 1998 ja F-14 Tomcatin jäätyä eläkkeelle 2006. Kone systyy kantamaan suurimman hyötykuorman sekä ohjattuja, että vapaastiputoavia aseita USA:n ilmavoimien koneista. Kone on pitkänmatkanpommittajien selkäranka ja se voi nopeasti toimittaa paljon pommeja minne tahansa maapallolla mihin tahansa aikaan.

Historia

Koneen juuret ovat jo vuodessa 1955, jolloin USAF ilmoitti vaatimuksiksi yliäänisen pitkän matkan pommikone, jolla olisi B-52:n toimintasäde ja kuormankantokyky ja B-58:n nopeuden. Koneen oli tarkoitus korvata molemmat edellämainitut koneet vuoteen 1965 mennessä. Tästä kehittyi loppujen lopuksi B-70 Valkyrieen, joka oli suuri kuusimoottorinen pommikone, joka pysyi lentämään erittäin korkealla ja hetkellisesti Mach 3 nopeudella. Uusien torjuntakeinojen, varsinkin SA-2:n myötä B-70:n valtti torjuntaa vastaan, eli korkealla lentäminen ja nopeus, kävikin vanhentuneeksi. Presidentti Kennedy lopetti Valkyrie projektin ennen kun se ehti operatiiviseksi ja koneita käytettiin tämän jälkeen testeihin.

Uuden ohjustorjunnan takia SAC muutti B-52:n toimimaan matalalta ja vaikka Neuvostoliiton torjuntajärjestelmät olivat suuniteltu tällaista varten sijoittumalla lähelle mahdollisia kohteita uudet aseet, kuten risteilyohjukset ja AGM-69 SRAM kävivät tähän tarkoitukseen.

B-1-projekti alkoi vuonna 1965. Ensimmäinen protoyyppi teki ensilentonsa 23. joulukuuta 1974. Kone pystyi saavuttamaan yli 2,5 Machin nopeuden. B-1A -malli ei kuitenkaan koskaan päässyt tuotantoon ja presidentti Carter lopetti projektin vuonna 1977.

Presidentti Reagan käynnisti B-1-projektin uudelleen vuonna 1981. Alun perin tarkoitus oli luoda uusi häivepommittaja. Tästä syntyikin sittemmin B-2 Spirit. Lokakuussa 1981 presidentti Reagan ilmoitti ilmavoimien hankkivan 100 kappaletta B-1B koneita osana strategista modernisaatio-ohjelmaa. B-1 koneen kehitystä jatkettiin eri suuntaan kuin alunperin. kaksi B-1A:ta muutettiin B-1B prototyypeiksi ja ensimmäinen tuotantokone lensi jo 1984. B-1B suunniteltiin lentämään matalalla maastoa seuraten suurella nopeudella, tunkeutuen kohteeseen tutkan alapuolelta. Koneen suunnittelussa on myös jonkin verran huomioitu häiveominaisuuksia, ja sen tutka poikkipinta-ala on koneen kokoon nähden pieni, jodenkin lähteiden mukaan jopa 1/10 B-1A:sta ja 1/85 B-52:sta, ollen kuitenkin näiden kanssa samankokoinen. B-1B teki ensilentonsa lokakuussa 1984, ja ensimmäinen kone luovutettiin ilmavoimille kesäkuussa 1985. Koneen hinnaksi muodostui noin 200 miljoonaa dollaria kappaleelta. USA:n ilmavoimilla on käytössään noin seitsemänkymmentä B-1B-konetta käytössä. Koneen siipigeometria on muuttuva, eli tilanteen mukaan sen siivet joko levitetään äärimmilleen tai vedetään koneen runkoa vasten.

B-1A koneisiin uusi B-1B oli erilainen monessa suhteessa, esimerkiksi nopeuden suhteen B-1A:n vaatimus 2,2 Machia pudotettiin 1,25 Machiin B-1B:n osalta ja maksimi lentoonlähtöpaino kasvoi 395 000 paunasta 477 000 paunaan. Tutkapoikkipinta-alaa pienennettiin reippaasti.

Kone pystyy kantamaan suuremman asekuorman kuin legendaarinen B-52. B-1B:n virallinen kutsumanimi on Lancer, mutta piloteille se on "Bone" (B one).

Alunperin B-1B oli tarkoitettu kantamaan ydinkärjillä varustettuja risteilyohjuksia. Koneessa oli alunperin kahdeksan ulkoista ripustinta ja loput aseistuksesta kolmessa sisäisessä asekuilussa. Ulkoisissa ripustimissa pystyttiin kuljettamaan yhteensä 12 kpl AGM-86B tai AGM-129 ohjusta. Aseidenrajoitusneuvotteluissa kuitenkin ulkoisista ripustimista luovuttiin. Lisäksi aseet tärisivät ripustimissa niin paljon, etteivät ne toimineet kunnolla. 1994 koneeseen alettiin muuttamaan tavanomaisille aseille sopivaksi.

Ensimmäiseen Persianlahden sotaan kone ei onneksi osallistunut, sillä kyseisenä ajankohtana kone kykeni kuljettamaan vain ydinaseita. Tositoimissa B-1 oli ensi kerran Irakissa joulukuussa 1998 (Operaatio aavikkokettu). Sen jälkeen konetta on käytetty Kosovossa ja taistelussa terrorismia vastaan Afganistanissa ja Irakissa.

Nykyään Lanceria käytetään CAS-tehtävissä, koska koneella on pitkä toiminta-aika ja mukaan mahtuu paljon eri aseistusta.

B-1A versio sai Collier palkinnon 1976. Tämän jälkeen B-1B versio on saavuttanut monta maailman ennätystä ja pitää tällähetkellä 100 eriä ennätystä nopeuden, etäisyyden ja hyötykuorman kanssa. Viimeisimmät 50 uutta ennätystä tehtiin Edvardsin lentotukikohdan lentonäytöksessä 2003.

B-1 B-52 B-2
Moottorit Neljä General Electric F-101-GE-102 suihkumoottoria jälkipolttimella Kahdeksan Pratt & Whitney TF33-P-3/103 suihkumoottoria Neljä General Electric F-118-GE-100 suihkumoottoria
Miehistö Neljä aircraft commander, pilot, offensive systems officer and defensive systems officer Viisi, aircraft commander, pilot, radar navigator, navigator and electronic warfare officer Kaksi
Tyhjäpaino 87 100 kg 83 250 kg 56 700-72 575 kg
Maksimi lentoonlähtöpaino 216 400 kg 219 600 kg 152 400-159 000 kg
Toimintasäde Combat radius: 2,993 nm (3,445 mi, 5,543 km) Maximum range: 6,478 nm (7,456 mi, 11,998 km) Ilman lisätankkausta 8,800 miles (7,652 nautical miles) Ilman lisätankkausta 6000 nautical miles (9600 kilometers) Hi-Lo-Hi
Suurin nopeus Merenpinnan tasolla: Mach 0.95 (600+ mph, 1530 km/h)
Korkealla: Mach 1.25 (950 mph, 1529 km/h)		 Mach 0.86 (650 mph) Korkea alle äänen nopeuksinen, 1190 km/h

Operatiivinen käyttö

Konetta käytettiin ensimmäisen kerran operatiivisesti joulukuussa 1998 operaatio aavikkoketussa, jossa Lancer tunkeutui Irakin ilmatilaan tuhoamaan Tasavaltalaiskaartin parakkeja. Seuraavana vuonna B-1B:tä varustettuna Block D modifioinnilla tuki ilmasotaa Kosovossa operaatiossa "Allied Force". Kuusi konetta lensi yhteensä 2% kaikista taistelulennosta, mutta silti pudottivat 20% pommeista. Afganistanisssa operaatio "Enduring Freedom":issa B-1B:t lensivät 5% tehtävistä ja pudottivat yli 70% JDAM tarkkuuspommeista. Irakissa operaatio "Iraqi Freedom" Lancerit lensivät 1% taistelulennoista ja pudottivat 22% tarkkuuspommeista.

B-1B:n toimintamatka, nopeus ja hyötykuormamäärä auttoivat koneita suorittamaan useita tehtäviä yhden lennon aikana. Kone äänestettiinkin konfliktin kaikkein arvokkaimmaksi koneeksi.

Aseistus

B-1B Lancerissa on 3 pommikuilua, joissa voidaan kuljettaa maksimissaan 34 000 kg aseistusta ja polttoainetta. Kylmän sodan jäähtyessä B-1B:n ydinasetoiminnat vaihdettiin tavanomaisiin aseisiin. B-1B odotti viimeisen kerran ydinasevalmiudessa 1997. Kesäkuussa B-1B:lle aloitettiin "Operational Readiness Assessment" joka merkitsi tavanomaiseten aseiden päivitys ohjelmaa. Tarkoituksena oli vahtaa ydinaseet tavanomaisiin neljässä vaiheessa (Block), jotka vaativat sekä softa, että rautamuutoksia.

Block C oli ensimmäinen lisäys. 1995 Boeing valmisti rauta ja softamuutokset, jotta saataisiin sovitettua tavanomaiset vapaastiputoavat aseet, kuten sirpalepommiyksiköt. Tässä vaiheessa varmistettiin suurten korkeuksien pudotukset 84 Mk82 pommeille ja 30 tavanomaiselle pommiyksikölle uudesta pommiripustimesta, johon mahtui 10 pommia.

Block D:ssä 1999 lisättiin GPS navigointi, JDAM (Joint Direct Attack Munitions, ALE-50 hinattava syötti ohjusten välttämiseksi ja häirintävapaat radiot.

Block E esitteli uudet tietokoneet, tuulikompensoidut aseet WCMD (Wind Compensated Munitions Dispencers), JSOW (Joint Stand-off Weapon) ja ilmasta maahan ohjukset JASSM (Joint Air to Surface Stand-off Missile). Tämä Block mahdollisti myös kolmen erityyppisen aseen käytön (jokaisessa pommikuilussa omansa) samanaikaisesti. Tämä päivitys tuli operatiiviseen käyttöön 2005.

Block F:n tarkoituksena on päivittää tutkavaroitus ja elektroonisten vastatoimien systeemi kuidulla hinattavalla syötillä, jolla B-1B pitäisi selvitä 2010 jälkeisistä uhista. Tulevaisuudessa on tarkoitus päivittää myös radio digitaaliseksi, monitorit monivärisiksi ja sensoriparannuksia ulkoisiin ripustimiin.

Mahdollisia kuormia:
AGM-69A Lyhyen kantaman ydinohjus
84×Mk-82
84×Mk-62
30×CBU-87/89
30×CBU-97
30×CBU-103/104/105 WCMD
24×GBU-31 JDAM GPS
24×Mk-84
24×AGM-158 JASSM
12×AGM-154 JSOW
8× Mk-85

Toisin kuin muissa pommikoneissa, B-1B:ssä voidaan käyttää useita erityyppisiä pommeja samanaikaisesti (yhtä lajia/pommikuilu).

Koneessa on lisäksi kuusi ulkopuolista kiinnityspistettä, joihin saataisiin 27 000 kg aseistusta, mutta START-sopimus rajoittaa ripustimien käyttöä.

Rakenne

Lancerissa on vaihtuvageometriset siivet, jotka on osaksi sulautettu runkoon. Siipien asentoa voidaan muuttaa lenossa ja normaalisti siivet ulospäin käännettynä käytetään nousuissa ja laskeutumisissa, ilmatankkauksessa ja joissain korkealta tapahtuvissa pommituksissa. Kun siivet ovat käännettynä taaksepäin kone on normaalissa taistelukonfiguraatiossaan. Tätä käytetään suurissa aliääninopeuksissa, yliääninopeuksissa ja parantamaan liikehtimiskykyä. Moottoreina on neljä jälkipoltolla toimivaa suihkumoottoria.

Feedback

Your name:

Message:

Panda B-1B

1/144

Kuva Pandan B-1B pakkauksesta

Valettu harmaaseen muoviin. Kaiverretut panelilinjat.

Revell B-1B

1/48

Kuva Revellin B-1B pakkauksesta

Valtavan iso! Valettu harmaaseen muoviin. Kaiverretut panelilinjat.

Linkit:

Nozzles arvostelu

Viralliset B-1B sivut

Referenssit:


Warbird Tech B-1B

Muita lentokonesivujani

Avro Arrow

Fairchild A-10 Warthog

Lockheed A-12/YF-12/SR-71 Blackbird

Lockheed Martin F-22A Raptor

Lockheed U-2 Dragon Lady

Messerschmitt Me 262 (rakenteilla, englanniksi)

North American FJ-4(B) Fury

Rockwell B-1B Lancer

Sukhoi Su-27 Flanker perhe

Takaisin lentokonelinkki sivulle

Takaisin pääsivulle