FJ-4 Fury

Furyssä oli Englantilainen Wright J65-W-16A moottori, joka yhdessä suuren sisäisen polttoainemäärän kanssa saivat aikaan suuren toiminta-ajan/säteen. Moottorilla oli tapana päästää liekkejä näkyviin suihkuputkesta, kun se käynnistettiin. Lisäksi moottorista pääsi öljyjä ohivirtauksen mukana. Lisäksi moottori kulutti muitakin nesteitä. Kuten tuon ajan moottoreilla yleensä tälläkin oli ominaisuutena vastata tehonsäätöön laiskasti. Tämä vaati kokemusta tukialuslaskeutumisia silmälläpitäen. Työntövoima oli 34kN ja teho- paino suhde oli 0,325.

Joidenkin mielipiteiden mukaan Furyllä olisi ollut potentiaalia olla palveluskäytössä kauemminkin, jos moottoria olisi uudistettu ja puhtaista muodosta johtuen jopa "supercruise" ominaisuus.

Verrattuna FJ-3:een siivet olivat ohuemmat ja niihin oli sijoitettu polttoainesäiliöt. Siipien kärkiväliä kasvatettiin edellisestä versiosta, samoin jänne oli rungon puolelta. Siipi oli pinnoitettu yhtenäisellä alumiinillä. Siiven sisäreunassa oli sisimpänä laipat. Keskellä siiven jättöreunaa oli ohjaus-siivekkeet, kun edellisissä Sabreissa ja Furyissä ohjaus siivekkeet olivat uloimpana. Siipi taittuu pystyyn siivekkeiden ulkopuolelta tukialuskäyttöä ajatellen. Siiven kulma oli sama kuin edellisissä eli 35 astetta. Etureunasolakot eivät tulleet kysymykseen, koska siipiin piti saada polttoainetta. Laskutelineiden raideväliä levennetiin, jolloin ne tulivat ulommas siipiin. Laskutelineet suunniteltiin muutenkin uudelleen, jotta siipikotelo mahtuisi siipeen. Siipipaine oli 341,7kg/m3.

Siipien polttoainesäiliöt olivat ongelmalliset, sillä niistä valui polttoainetta.

Siivissä oli neljä kiinnityspistettä ulkoiselle arsenaalille. FJ-4B versiossa näiden lukumäärä oli lisätty kuuteen. Valinta mitä kiinnityspisteistä käytetään tapahtui ohjaus sauvan edesä olevasta paneelista.

Myös pyrstö oli erilainen kuin edellisissä versioissa. Korkeusperäsin on suorassa ja kärkiväli on pienempi, sen ollessa tyvestä leveämpi kuin edellisissä versioissa. Kontrollipinnat ovat myös ohuemmat, eivätkä ne ulotu kärkiin asti. Peräsin oli all-flying mallia ja liikkui yhdessä. Korkeusperäsimet oli mekaanisesi yhdistetty, niin, että ne liikkuivat samaan aikaan korkeusvakaajan kanssa. Näin saatiin parempi suurten nopeuksien kontrolloitavuus. Myös sivuperäsin oli erilainen kuin ennen. FJ-4:ssä oli korkeampi pyrstö, jossa oli polttoaineen ylivuotoputki. Ylivuotoputken alla oli sivuperäsin, joka oli paljon lyhyempi kuin aikaisemmissa versioissa, joissa peräsin ulottui melkein reunaan asti.

FJ-4B malli oli tarkoitettu pääasiassa maataistelukoneeksi ja siinä oli kuusi kiinnityspistettä jota varten siipeä oli vahvistettu. Näissä voidaan käyttää pommeja tai raketteja ja jopa neljää lisäpolttoainesäiliötä. B-mallissa oli lisäksi spoilerit laskusiivekkeiden edessä, jotka auttoivat suurissa nopeuksissa matalalla lennettäessä.

Vasempaan (paarpuurin) siipeen asennettiin kiinteästi ilmatankkauspuomi yksilöstä BuNo 139303 eteenpäin. Tankkauspuomista pystyuttiin täyttämään kaikki säiliöt mukaanluettuna lisäpolttoainesäiliöt.

Edelliseen Fury versioon, FJ-3, verrattuna moottorin alapuoleinen uusi polttoainetankki muokkasi koko rungon eri malliseksi. Lisäksi runkoon laitettiin "Razoback" selkä.

Ulkoisena erona ydinaseettomaan FJ-4 versioon olivat lisätyt ilmajarrut takarungon alaosaan, jotka toimivat samaan aikaan normaaleiden ilmajarujen kanssa. Koneen takarunkoa oli vahvistettu näiden ilmajarrujen asentamisen takia. Lisäilmajarrut kehitettiin, jotta saataisiin pienennettyä lähestymisnopeutta tukialukselle ja saataisiin parempi go-around mahdollisessa vaijerin osumattomuuden jälkeen. Tämä jotui siitä, että voitiin käyttää suurempaa tehoasetusta moottorista. Lisäksi moottori kävi paremmalla alueella jolla se kävi tasaisemmin. Lisäksi jarrut vakauttivat konetta syöksyissä ja paransivat näin ollen pommitusominaisuuksia. Lisäjarrut eivät olleet toiminnassa, kun laskutelineet olivat alhaalla, jotteivät jarrut kosisi maata/tukialuksen kantta.

Ohjaamo oli tilava ja siitä oli hyvä näkyvyys ympäristöön. Kuitenkin heittoistuimen vaihto Martin-Bakerin Mk5:een huononsi mukavuutta ja jotkut saivat selkävaivoja. Tämä oli kuitenkin turvallisempi ja tällä oli ominaisuus turvalliseen hyppäämiseen matalammalta kuin alkuperäisellä.

Pääaseistuksena oli neljä 20mm tykkiä, jotka oli sijoitettu rungon sivuille ilmaottoaukon lähelle. Ammuksia kone kantaa 576 kappaletta. FJ-4 oli alunperin tarkoitettu hävittäjäksi, mutta kone pystyi käyttämään myös rajoitetusti pommeja ja raketteja. Kun koneella oli harjoiteltu ydinaseen pudottamista aseet olivat löystyneet kiinnityksistään niin, että aseet olivat epätarkkoja heiluessaan. Muuten kone oli vakaa ja aseet tarkkoja. Joissain Koneissa vasemmanpuoleiset (paarpuurin) tykit poistettiin, jotta saataisiin mahtumaan generaattori syöttämään sähköä tapauksissa, joissa päägeneraattori ei toimi. Pelkillä akuilla ei pystynyt pitämään sähköä kuin muutamia minuutteja.

Koneessa voitiin käyttää neljää Sidewinderiä ja B-mallissa kuutta.

B-mallissa oli mahdollisuus käyttää viittä Martin ASM-N-7 Bullpup ilmasta-maahan ohjusta, koska oikeanpuoleiseen #2 (tyyrpuurn) sisimmäiseen ripustimeen piti laittaa ohjausyksikkö. Ohjus kehitettiin, jotta saataisiin tarkka ase, joka voitaisiin laukaista turvallisen etäisyyden päästä. Bullpup oli reilut 3m pitkä kiinteää polttoainetta rakettimoottorissaan käyttävä ohjus, jolla oli 113 kg taistelukärki. Ohjus laukaistiin normaalisti loivasta syöksystä ja ohjuksen kantomatka oli yli neljä mailia (6,4km) ja nopeus Mach 1,7. Laukaisun jälkeen ohjusta ohjattiin pienellä joysticillä ohjuksen lieskan näyttäessä ohjaajalle ohjuksen paikan. Ohjus uudelleen nimettiin AGM-12B:ksi 1962.

Toiseen (vasemman puoleiseen) sisimmäiseen ripustimeen (#2) oli mahdollisuus laittaa ydinase. Tällöin käytettiin Low Altitude Bombing System (LABS) tähtäintä ja normaali tutkamittatähtäin otettiin pois. Ydinase piti toimittaa "heittämällä" eli lennettiin matalalla ja laitettiin kone nousuun, ja ase irroitettiin. Tämän jälkeen kone käännettiin takaisinpäin ja lennettiin pois ydinaseen vaikutusalueelta.

Revell on kuulemma samalla muotilla ja ainoastaan siirtokuviltaan erilainen.

Xtradecalin siirtokuvat ovat erittäin tarkasti tulostettu ja selvät värit yms. Mutta melko paksuja, ei ihan mene nätisti sivuvakaajaan, muuten erinomaisia.

Valu on vaalean harmaasta muovista kaksi eri puuta. Kohokuvioinen kauttaaltaan. Kuomu on paksua ei kovin kirkasta muovia. Ohjaamossa on ainoastaan heittoistuin ja mittaritaulu, mutta kuomun ominaisuuksien takia sinne ei oikeastaan edes kunnolla näy. ohjaamossa ei ole heittoistuimen takana mitään ja tämä häiritsee, jollei sille tee mitään, sillä huolimatta paksusta kuomusta siitä näkee koneesee sisälle.

Osat sopivat toisiinsa kohtalaisesti, mutta ehkä mallin vanhuudesta johtuen jokaiseen saumaan vaadittaisiin filleriä (muoti jo vanha?). FJ-4B:n ilmajarrut ovat niin pehmeästi muotoiltu, ettei niistä oikein saa selvää. Aseistuksena on neljä Sidewinderiä, lisäksi on kaksi lisäpolttoainesäiliötä. Koska kyseessä on B-versio, olisi kaivannut Bullpup ohjuksia.

Moottorin ilmanottoaukko on aivan liian matala ja sille on tehtävä jotain. Samoin suihkuputken sysyys on liian pieni, jotta sen voisi jättää alkuperäiseksi.

Ohjaamossa ei ole mitään muuta kuin ankeasti mallinnettu istuin ja mittaritaulu, jossa ei ole mitään. Tästä johtuen piti hieman parennella ohjaamoa ja lisätä siihen sivukonsolien kohdalle jotain, laittaa ohjaus sauva ja istuimeen sivut ja istuinvyöt. Samoin heittoistuimen takaa näki suoraan koneen sisään, eli tähänkin piti jotain muovilevystä rakentaa. Ilmanottoaukon ympärys hävisi, kun olin saanut sahattua sen sopivaksi, jotta toiselle puolelle voisi liimata suojuksen. Korvaava valettiin plastic puddingista F-86:n nokan mukaan ja viilailtiin sopivaksi. Valu jäi vähän vajaaksi, joten siihen jäi pieni lovi. Tähän malliin koetin ensimmäisenä "pre shadingiä" vaikka mallissa olikin kohokuviolliset panelilinjat. Samoin koetin kaivertaa rungon pohjapuolessa. Koska pohjaa joutui hieomaan kohokuviot pois nokkapyöpätelinekuilun sovittamiseksi kiinni, siihen jäi niin suuret raot. Peräsimeen tehtiin myös toinen puoli, jostain syystä niitä ei ollut valussa valmiina. Rungon alla oleviin ilmajarruihin laitettiin yksityiskohdat. Maalauksessa yläpinnat Xtracolorilla ja alapinnat Humbrolin kiiltävällä valkoisella.

http://home.att.net/~jbaugher1/p86_24.html
http://f-86.tripod.com/fj4.htm
http://www.airtoaircombat.com/detail.asp?id=198
Naval Fighters Twenty Five: North American FJ-4/4B Fury